Digitalisaation edelläkävijöiden jalanjäljissä

 Digitalisaatio ja digitalous

 

Olemme syntyneet aikakauteen, jossa digitaalisten laitteiden käyttö on ollut merkittävä osa lapsuuttamme. Ainakin minulla, vuonna 1996 syntyneellä post-millenniaalilla. Tietokoneet, matkapuhelimet ja muut elektroniset digivempaimet ovat olleet osa arkeani jo ennen, kuin osasin solmia edes kenkiäni. Se mikä on kiinnostavaa, on tähän johtanut prosessi. Digitalisaatio on vaatinut digitoinnin. Mikä on näiden kahden prosessin ero?

Scrive.comin artikkeli ”Mitä on digitalisaatio” määrittelee digitoinnin prosessiksi, jossa fyysistä tai analogista dataa käännetään digitaaliseen muotoon. Tämä mahdollistaa maailmanlaajuisten viestintäverkkojen toimimisen, jossa käsitellään digitaalista informaatiota, ykkösiä ja nollia. Digitalisaatio hyödyntää siis digitoitua tietoa, jotta maailmassa tapahtuvista prosesseista voidaan parannella ja kehittää.

Muistan lapsuudessani ajan, kun isäni 78 kierroksen savikiekkoja on ajettu digitaaliseen muotoon, soittamalla äänilevyjä vinyylisoittimella, josta kaapeliyhteydellä kytketty tietokone ja siinä pyörivä softa muodosti soivista kappaleista digitaalisia äänitiedostoja. Tämä on oman elämäni esimerkki digitoinnista. Myöskin nyt tietokoneella kirjoittamani blogiteksti on digitointia. Kaikille osallisille merkittävästi helpompaa, kuin kirjoittaa tekstiä paperille ja palauttaa fyysisessä formaatissa opettajalle.

Digitalisaation merkittävä hyöty on liiketoimintojen tehostaminen ja parantaminen. Yritysmaailmassa tämä tarkoittaa monipuolisesti hyödynnettävissä olevaa tehokkuutta, tuotteiden laadun parantumista, sekä kommunikaation ja informaatioteknologian valtavaa kehittymistä. Kaikki tämä on käännettävissä lopputuotteena asioista kauneimmaksi, eli rahaksi.

Yritysmaailmassa on tärkeää pysyä ajan hermoilla, eli hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet mahdollisimman nopeasti, jotta organisaatio säilyy kilpailukykyisenä ja relevanttina markkinoilla.

Digitalisaatio tarjoaa myös haasteita. Uusien käytäntöjen omaksuminen ja toimintatapojen fundamentaalinen uudistaminen eivät aina käy yksinkertaisen helposti. Olen omakohtaisesti todistanut, kun muutama tapahtumatuotannon yritys ovat ottaneet käyttöönsä varastonhallintajärjestelmiä. Lukuisien tuoteartikkelien digitointi järjestelmän bittimuistiin tuottaa valtavan työmäärän, ja kaikkien työntekijöiden valmiiksi omaksumien toimimenetelmien uudistaminen vaadittuun standardiin järjestelmän toimimiseksi ovat todistetusti tuottaneet valtavasti päänvaivaa. Mutta, yhteisen hyvän vuoksi ja yrityksen parhaan edun vuoksi näin on tehtävä. Keikoille myytyjen tuotteiden tuplabuukkausten vaaran mitätöinti, käytössä olevan kaluston seuraaminen ja käyttöasteen tarkastelu tarjoaa kehitysmahdollisuuksia laajassa mittakaavassa.

Työ, jonka boomerit ovat aloittaneet on mahdollistanut sukupolvellemme monia uusia ulottuvuuksia, joista ei olisi viime vuosisadan alussa voitu edes haaveilla. Eikö olekin ihanaa, kun lomamatkaa varatessa ei tarvitse vierailla matkatoimistossa, kun lentojen surffailu onnistuu omasta sängystä käsin läppäriä käyttäen?